Revontulet – milloin ja missä näkyvät ja miten ennustetta luetaan

Revontulia voi nähdä Suomessa pimeään vuodenaikaan elokuun lopulta huhtikuuhun, ja paras katseluaika on keskiyön molemmin puolin, karkeasti klo 22–02. Pohjoisimmassa Lapissa, esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoella, revontulet leiskuvat Ilmatieteen laitoksen mukaan kolmena yönä neljästä, kun taas Helsingissä niitä esiintyy pimeään aikaan noin kerran kuussa. Näkyminen vaatii lisäksi pimeän ja selkeän taivaan, joten pilvisyysennuste on yhtä tärkeä kuin revontuliennuste.

Miten revontulet syntyvät

Revontulet syntyvät, kun aurinkotuulen mukana tulevat sähköisesti varatut hiukkaset ohjautuvat Maan magneettikenttää pitkin napa-alueille ja törmäävät yläilmakehän happiatomeihin ja typpimolekyyleihin. Törmäys virittää atomit ja molekyylit, jotka vapauttavat energian valona.

Revontulet loistavat noin 80–250 kilometrin korkeudella. Väri kertoo, mihin kaasuun hiukkaset törmäävät ja millä korkeudella:

• Vihreä on yleisin väri. Se syntyy happiatomeista noin 100 kilometrin korkeudella.

• Punainen syntyy hapesta ylempänä, yli 200 kilometrissä, ja näkyy usein voimakkaiden myrskyjen aikana.

• Violetti ja sininen syntyvät typestä, usein revontuliverhon alareunassa.

Koska revontulivyöhyke kulkee Pohjois-Skandinavian yli, Lappi on maailman parhaita paikkoja niiden katseluun. Revontulia näkyy yleisimmin noin 60–75 leveysasteen välillä.

Kausi ja kellonajat

Revontulia on taivaalla myös kesällä, mutta yötön yö peittää ne. Lapissa kausi alkaa elokuun loppupuolella, kun yöt pimenevät, ja päättyy huhtikuussa valoisten öiden palatessa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan revontulia esiintyy tilastollisesti eniten keväällä ja syksyllä, päiväntasausten aikaan. Silloin Maan magneettikenttä on aurinkotuuleen nähden edullisessa asennossa. Laitos suosittelee revontulien odotteluun erityisesti maaliskuuta, jolloin Lapissa on vielä pitkät pimeät yöt. Syyskuussa revontulet voi puolestaan yhdistää ruskaretkeen Lapissa.

Yöt eivät ole tasaisia. Revontulet voivat syttyä jo alkuillasta ja sammua tunniksi, ja aktiivisuus tulee usein purkauksina. Jos aikaa on, kannattaa olla ulkona useampana iltana ja pidempään kuin tunnin.

Kp-indeksi ja revontuliennusteet

Kp-indeksi

Kp-indeksi kuvaa maapallon magneettikentän häiriöitä. Yhdysvaltain avaruussääkeskus NOAA SWPC ilmoittaa sen asteikolla 0–9 kolmen tunnin jaksoissa. Arvo 1 tarkoittaa rauhallista tilannetta, ja Kp 5 tai yli on geomagneettinen myrsky.

Lapin kannalta Kp-indeksi on karkea mittari. Koska revontulivyöhyke kulkee Lapin yli, revontulia voi näkyä Pohjois-Lapissa jo matalilla Kp-arvoilla. Suuret arvot tarkoittavat, että revontulivyöhyke laajenee etelään, jolloin revontulia voidaan nähdä myös Etelä-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen ennuste ja R-luku

Suomessa käytännöllisin työkalu on Ilmatieteen laitoksen Revontulet ja avaruussää -sivu. Se luokittelee tilanteen kolmeen tasoon: revontulet todennäköisiä, mahdollisia tai epätodennäköisiä.

Sivulla näkyy myös magnetometriasemien R-luku, joka kertoo magneettikentän senhetkisestä häiriöstä. Kuvaajassa on kaksi kynnysviivaa: kun R-luku ylittää keltaisen katkoviivan, revontulien todennäköisyys on kohtalainen, ja punaisen ylittäminen tarkoittaa suurta todennäköisyyttä. R-luku perustuu mittauksiin, joten se kertoo, mitä tapahtuu juuri nyt. Valitse lähimmän aseman lukema, sillä Lapin ja Etelä-Suomen asemien lukemat voivat poiketa toisistaan paljon.

Lyhyet ennusteet tunnin tai kolmen tunnin päähän ovat melko luotettavia, mutta muutaman päivän ennusteissa on paljon epävarmuutta. Siksi katselua kannattaa suunnitella ennen kaikkea sääennusteen ja pimeyden mukaan.

Missä revontulet näkyvät parhaiten

Mitä pohjoisempana olet, sitä useammin revontulet näkyvät ja sitä korkeammalla ne ovat taivaalla. Pohjois-Lapissa ne voivat leiskua suoraan pään päällä, kun taas Etelä-Suomessa ne näkyvät yleensä matalana kajona pohjoistaivaalla.

Sijaintia tärkeämpää on usein valosaaste:

• Kaupunkien ja kylien valot peittävät heikot revontulet. Jo muutaman kilometrin siirtyminen pimeämpään paikkaan auttaa.

• Avoin pohjoinen horisontti: järvenselkä, tunturin laki tai pelto. Metsän keskellä näkyy vain kapea kaistale taivasta.

• Kuunvalo heikentää hentoja revontulia, mutta voimakkaat näkyvät myös täydenkuun aikaan.

• Selkeä taivas: tarkista pilvisyysennuste ja siirry tarvittaessa. Lapissa sää voi olla eri tunturin toisella puolella täysin toinen.

Lappiin pääsee junalla, ja autojunalla oman auton saa mukaan pimeiden katselupaikkojen etsimiseen. Monissa kansallispuistoissa on avoimia tunturinlakia ja järvenselkiä lyhyen kävelyn päässä parkkipaikalta.

Revontulimatkan suunnittelu

Koska revontulien näkyminen riippuu sekä avaruussäästä että pilvistä, yksittäinen ilta on aina arpapeli. Mitä useamman yön vietät Lapissa, sitä todennäköisemmin osut selkeään iltaan, jolloin revontulia on taivaalla. Kahden yön viikonloppu voi jäädä kokonaan pilviseksi, kun taas viikon matkalla tilaisuuksia on yleensä useita.

Ajoitukseen vaikuttaa myös kuu. Täysikuun aikaan taivas on vaalea, ja heikot revontulet jäävät huomaamatta. Uudenkuun ympärillä taivas on pimein. Kuun vaiheet näkee mistä tahansa almanakasta, joten matkan voi ajoittaa pimeimmille viikoille.

Talven pimeinä kuukausina, marras–tammikuussa, pohjoisessa on kaamos ja pimeää on lähes koko vuorokauden. Revontulia voi silloin nähdä jo iltapäivän hämärässä, mutta pakkasta voi olla paljon ja pilvisiä jaksoja pitkään. Syys- ja maaliskuussa yöt ovat pimeitä mutta pakkanen yleensä lievempi, mikä tekee pitkästä odottelusta helpompaa.

Revontulet Etelä-Suomessa

Etelä-Suomessa revontulia näkee harvemmin, mutta voimakkaan geomagneettisen myrskyn aikana ne voivat loimuta koko maan yllä. Silloin tarvitaan pimeä paikka kaupungin ulkopuolella ja avoin näkymä pohjoiseen, esimerkiksi meren- tai järvenranta. Seuraa Ilmatieteen laitoksen ennustetta ja Etelä-Suomen asemien R-lukua, ja lähde liikkeelle heti, kun ennuste nousee.

Kuvaaminen puhelimella

Uudet puhelimet kuvaavat revontulia yllättävän hyvin, kunhan puhelin pysyy paikallaan.

1. Tue puhelin: pieni jalusta, kivi tai reppu. Pitkä valotus vaatii liikkumattoman kameran.

2. Käytä yötilaa tai pro-tilaa. Yötila valitsee valotusajan itse ja pidentää sitä, kun puhelin on tuettu.

3. Pro-tilassa aloita esimerkiksi valotusajalla 2–5 s ja ISO-arvolla 800–3200. Liikkuvat revontulet vaativat lyhyemmän valotuksen, himmeät ja paikallaan olevat pidemmän.

4. Tarkenna äärettömään tai kauas kirkkaaseen tähteen tai valoon. Automaattitarkennus harhailee pimeässä.

5. Sammuta salama ja himmennä näyttö, jotta silmät pysyvät pimeään tottuneina.

6. Ota itselaukaisin käyttöön (2–3 s), jotta painallus ei tärise kuvaan.

Kamera näkee revontulien värit usein voimakkaampina kuin silmä. Heikot revontulet voivat näkyä silmällä harmahtavana pilvenä mutta kuvassa selvästi vihreinä.

Yleisiä väärinkäsityksiä

• "Revontulia näkee vain kovalla pakkasella." Pakkanen ei synnytä revontulia. Kylmät yöt ovat usein selkeitä, ja siksi revontulet yhdistetään pakkaseen.

• "Kp-arvon pitää olla korkea." Pohjois-Lapissa revontulia näkyy usein jo rauhallisessa tilanteessa, koska revontulivyöhyke kulkee alueen yli. Korkea Kp-arvo on tärkeä lähinnä etelämpänä.

• "Revontulet näkyvät aina vihreinä." Heikot revontulet näyttävät silmään usein harmailta tai valkoisilta, koska silmän värinäkö heikkenee pimeässä. Kamera tallentaa värit paremmin.

• "Ennuste kertoo päivän etukäteen, tuleeko revontulia." Muutaman päivän ennusteet ovat epävarmoja. Luotettavin tieto on reaaliaikainen magneettikentän mittaus.

Muistilista revontuli-illaksi

1. Tarkista pilvisyysennuste ensimmäisenä. Ilman selkeää taivasta revontulia ei näe.

2. Seuraa Ilmatieteen laitoksen revontuliennustetta ja lähimmän aseman R-lukua illan aikana.

3. Valitse pimeä paikka, jossa on avoin näkymä pohjoiseen, ja tarkista ajoreitti valoisaan aikaan.

4. Pukeudu pakkasyöhön: seisoskelu viilentää nopeasti, joten ota lisäkerros, lapaset ja lämmin juoma mukaan.

5. Anna silmien tottua pimeään 15–20 minuuttia. Käytä punaista otsalamppua tai himmennä valot.

6. Varaudu odottamaan. Revontulet tulevat purkauksina, ja hiljainen puolituntinen voi vaihtua koko taivaan täyttäviin loimuihin.

7. Talvella kunnolla varustettuna voi viettää koko yön ulkona: tunturiyöpymiseen tarvitaan pakkasyöhön mitoitettu talvimakuupussi.