Suomen kansallispuistot: 41 puistoa, päiväreitit ja säännöt

Suomessa on 41 kansallispuistoa. Ne on perustettu lailla valtion maille, ja kaikkia hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Vuonna 2025 kansallispuistoissa tehtiin noin 3,5 miljoonaa käyntiä. Ensikertalaiselle sopii parhaiten merkitty 2–4 km:n rengasreitti, jonka kävelee 1–2 tunnissa. Kokopäivän retkeen riittää 10–12 km:n reitti, kuten Oulangan Pieni Karhunkierros.

Uusin puisto on Itä-Lapin Salla, joka perustettiin 1.1.2022. Sen pinta-ala on yli 9 900 hehtaaria. Puistojen tärkein tehtävä on turvata luonnon monimuotoisuus, ja virkistyskäyttö on sallittua sääntöjen rajoissa. Siksi kansallispuistossa on eri säännöt kuin tavallisessa metsässä.

Millaisia kansallispuistoja Suomessa on

Puistot voi karkeasti jakaa neljään tyyppiin. Valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mitä haluat nähdä ja kuinka kauas jaksat ajaa.

• Tunturipuistot Lapissa, kuten Pallas-Yllästunturi, Urho Kekkonen ja Pyhä-Luosto. Avoimia näkymiä, pitkiä vaellusreittejä ja tupaverkosto.

• Vaara- ja kanjonipuistot, kuten Koli ja Oulanka. Korkeuseroja, koskia ja riippusiltoja.

• Eteläisen Suomen metsäpuistot, kuten Nuuksio, Sipoonkorpi ja Repovesi. Lyhyitä reittejä, hyvät kulkuyhteydet ja paljon kävijöitä.

• Saaristo- ja vesistöpuistot, kuten Itäisen Suomenlahden puisto. Niihin liikutaan usein veneellä tai melomalla.

Jos aikaa on vain päivä, valitse lähin puisto. Etelä-Suomessa sijaitsevat puistot ovat päiväretkikohteita, joihin voi lähteä aamulla ja palata illaksi kotiin. Lapin tunturipuistoihin kannattaa varata vähintään pitkä viikonloppu, koska pelkkä matka Etelä-Suomesta vie autolla tai junalla suurimman osan päivästä suuntaansa. Matkapäivät kannattaa laskea mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta varsinaisille reiteille jää riittävästi aikaa.

Syksyllä tunturipuistot ovat suosituimmillaan, kun ruska Lapissa on parhaimmillaan. Talvella Lapin puistot ovat myös hyviä paikkoja katsella revontulia, koska valosaastetta on vähän.

Suosituimmat puistot käyntimäärien mukaan

Metsähallitus julkaisee käyntimäärät vuosittain. Vuoden 2025 luvut julkaistiin 22.1.2026, ja ne kertovat, missä puistoissa liikkuu eniten ihmisiä.

Kansallispuistojen käynnit vähenivät 2 % edellisvuosista, mutta kaikkien Metsähallituksen luontokohteiden käynnit kasvoivat 2 % ja olivat yhteensä 7,6 miljoonaa. Jos haluat rauhallisemman retken, valitse arkipäivä tai vähemmän tunnettu puisto.

Päiväreitit ensikertalaiselle

Kansallispuistojen reitit on merkitty maastoon ja kuvattu luontoon.fi-palvelussa pituuksineen. Lyhyet rengasreitit alkavat yleensä pysäköintialueelta tai luontokeskukselta, joten autoa ei tarvitse siirtää.

Alla olevat kävelyajat ovat arvioita. Ne perustuvat 2–3 km:n tuntivauhtiin polulla, johon sisältyy lyhyitä taukoja. Juurakkoisilla ja jyrkillä reiteillä vauhti on hitaampi, ja lasten kanssa kannattaa varata puolet enemmän aikaa.

Muutama huomio reiteistä:

• Punarinnankierros on Nuuksion helpoin rengasreitti. Se alkaa Haukkalammelta, jossa on kesäisin kahvila sekä kanootti- ja pyörävuokraamo.

• Haukankierros alkaa samasta paikasta, mutta korkeuserot ovat suuret. Vaativa ei tarkoita vaarallista, vaan sitä, että kunto ja kengät joutuvat koetukselle.

• Ketunlenkki on Repoveden suosituin reitti. Siihen kuuluu käsivoimin vedettävä Ketunlossi, joka ei ole käytössä talvella. Silloin lenkkiä ei voi kiertää kokonaan.

• Pieni Karhunkierros on kuin pienoismalli Oulangasta: kanjoneita, koskia ja kolme riippusiltaa. Reitillä on pitkiä ja paikoin jyrkkiä puuportaita.

Kun päiväretket alkavat sujua, seuraava askel on vaellus. Oulangan Karhunkierros on 82 km ja koostuu neljästä osuudesta. Kolin vaativa Herajärven kierros on reittivalinnan mukaan 30–61 km.

Näin valitset ensimmäisen reitin

Valitse ensimmäiseksi retkeksi rengasreitti, joka on merkitty helpoksi tai perheille sopivaksi ja jonka pituus on alle 5 km. Silloin ehdit pitää tauon nuotiopaikalla ja palata autolle ennen hämärää, vaikka vauhti olisi arvioitua hitaampi. Kun 4 km:n reitti tuntuu kevyeltä, voit siirtyä 8–12 km:n reitteihin.

Katso reittikuvauksesta ainakin kolme asiaa: pituus, vaativuus ja kulkusuunta. Merkinnät on tehty maastoon tietyn suunnan mukaan, ja reitin esittely kertoo, kierretäänkö se myötä- vai vastapäivään. Kun kuljet merkittyyn suuntaan, risteyksissä on helpompi pysyä oikealla polulla.

Päiväretki talvella

Monet puistot ovat auki ympäri vuoden, mutta kaikkia reittejä ei hoideta talvella. Luontoon.fi:n reittihaussa talvella hoidetut reitit on merkitty talvireiteiksi. Muilla reiteillä polku voi olla lumen aikaan liukas tai lumen peitossa. Oulangassa ei ole ylläpidettyjä talvireittejä, mutta Pieni Karhunkierros pysyy avoimena retkeilijöiden tallaamana.

Talvipäivä on lyhyt, ja Lapissa aurinko ei kaamosaikaan nouse lainkaan. Luontoon.fi kehottaa ottamaan pidemmille talviretkille otsalampun. Lyhennä reittiä talvella vähintään kolmanneksella kesäkävelyyn verrattuna ja varaa mukaan lämmin juoma ja vaihtokäsineet.

Yöpyminen: tuvat ja telttapaikat

Kansallispuistossa yövytään merkityillä paikoilla. Vaihtoehtoja on neljä:

1. Autiotupa on jaettu ja maksuton levähdys- ja yöpymispaikka omatoimiretkeilijöille. Sitä ei voi varata, ja tupaan voi tulla yöksi tai kahdeksi. Varaudu siihen, että tupaan ei mahdu, ja ota teltta mukaan.

2. Varaustupa on jaettu yöpymispaikka, josta varataan maksullinen petipaikka yhdeksi tai kahdeksi yöksi. Avaimen saa maksua vastaan.

3. Vuokratupa vuokrataan kokonaan omalle ryhmälle enintään viikoksi.

4. Telttapaikka. Kansallispuistoissa telttailu on yleensä sallittu vain merkityillä ja huolletuilla telttapaikoilla, ja joillain alueilla leiriytyminen on kielletty kokonaan.

Ruska-aikaan ja kesän sesonkina suosittujen reittien tuvat voivat olla täynnä. Siksi oma teltta on käytännössä välttämätön esimerkiksi Karhunkierroksella. Kevät- ja syysretkellä tarvitset myös riittävän lämpimän makuupussin. Lämpöluokista kerrotaan oppaassa talvimakuupussi.

Jos haluat nukkua sängyssä, monen puiston lähellä on leirintäalue tai mökkikylä. Niiden hinnoista ja toiminnasta kerrotaan oppaassa leirintäalueet.

Säännöt, jotka eroavat jokaisenoikeuksista

Jokaisenoikeudet eivät sellaisenaan päde luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa. Puistokohtaiset järjestyssäännöt kertovat, mikä on sallittua. Yleisesti pätee seuraava:

• Liikkuminen jalan on sallittua, paitsi erikseen merkityillä rajoitusalueilla.

• Leiriytyminen on sallittua vain sitä varten osoitetuilla paikoilla.

• Marjastus ja sienestys on sallittua.

• Onkiminen ja pilkkiminen on sallittua, mutta vain asianmukaisin luvin.

• Koirat on jokaisenoikeuksienkin mukaan pidettävä kytkettyinä 1.3.–19.8. Puiston järjestyssääntö voi vaatia kytkemistä ympäri vuoden, joten tarkista kohteen säännöt.

Tulenteko ja maastopalovaroitus

Tulta saa tehdä vain merkityillä tulentekopaikoilla. Kun maastopalovaroitus on voimassa, avotulen sytyttäminen on kielletty myös virallisilla tulentekopaikoilla. Silloin tulen saa tehdä vain tulisijaan, joka on irti maasta ja jossa on katto ja hormi, kuten hormilliseen keittokatokseen.

Retkikeittimet, kuten sprii- ja kaasukeittimet, eivät ole avotulta, ja niitä voi käyttää varoituksen aikana. Risukeitin sen sijaan vaatii luvan ja on kielletty maastopalovaroituksen aikana. Erävalvonta tai poliisi voi sakottaa varoituksen aikana tehdystä avotulesta. Tarkista varoitus Ilmatieteen laitokselta ennen lähtöä.

Roskat

Taukopaikoilla ei aina ole roska-astioita, joten varaudu kantamaan roskasi pois. Kaikki, mitä kannat sisään, kannetaan myös ulos. Ruoantähteet ja pakkaukset kuuluvat omaan roskapussiin.

Ennen lähtöä

1. Valitse reitti luontoon.fi:stä. Tarkista pituus, vaativuus ja mahdolliset korjaustyöt tai poikkeukset, kuten Ketunlossin talvitauko.

2. Tarkista maastopalovaroitus. Jos varoitus on voimassa, ota mukaan retkikeitin.

3. Varaa aikaa. Laske kävelyaika 2–3 km/h ja lisää tauot. Lokakuusta alkaen valoisa aika lyhenee nopeasti, joten ota otsalamppu.

4. Pukeudu kerroksittain ja valitse jalkineet maaston mukaan. Vaativilla reiteillä, joilla on portaita, juurakoita ja märkiä kohtia, pitävä pohja on tärkein ominaisuus. Valintaohjeet löytyvät oppaasta vaelluskengät.

5. Pakkaa perusvarusteet: vesi, eväät, sadetakki, ensiapu, ladattu puhelin, kartta tai karttasovellus ja roskapussi.

6. Pysäköi merkitylle paikalle. Jos parkkipaikka on täynnä, valitse toinen lähtöpiste tai tule myöhemmin. Älä jätä autoa tien varteen.

7. Kerro jollekulle reittisi, jos lähdet yksin pidemmälle reitille.

Käyntimäärät ja reittitiedot on tarkistettu lokakuussa 2026. Reiteillä tehdään kunnostustöitä, joten tarkista ajankohtaiset tiedot luontoon.fi:stä ennen retkeä.